Oppiiko katsomalla?
Olen seurannut ratsastusta jonkun verran vuosien varrella kentän reunalta ja kuunnellut valmentajan ohjeita. Jos et ole koskaan ratsastanut, niin näistä ohjeista ei tietenkään paljoa jää päähän, mutta kun on itsekin mennyt, kuuntelee niitä ihan eri korvalla.
Tänään oli vuorossa vaimon ratsastus Anna Kärkkäisen valmennuksessa, kouluratsastusta. Kuvasin osan tunnista ja seurasin kyllä koko tunnin. Kun seurasin ratsastusta, niin Annan ohjeet aukesivat ihan eri tavalla, kuin joskus vuosia sitten. Ja tein myös ällistyttävän havainnon: koko ajan pyörittiin samojen asioiden ympärillä, joista vaimoni minulle antaa omalla tunnillani ohjeita. Tässä tosin mentiin aika lailla syvemmälle ja hienomotorisempiin asioihin, kuin minun tunnilla ja oli hienoa katsoa, kun valmentajan ohjeisiin reagoitiin ja eron näki hevosesta nopeasti. Minulla on siis vielä sarkaa..
Mutta katsomalla oppimiseen. Ihmisellä on primaarisella motorisella aivokuorella paljon ns. peilisoluja, jotka aktivoituvat normaalisti tietyn liikkeen suorittamisen aikana primaarisella motorisella kuorikerroksella, mutta nämä samat hermosolut aktivoituvat myös kun ihminen ajattelee kyseistä liikettä tai näkee jonkun muu suorittavan saman liikkeen. (Kauranen 2014: 67)
Ihmisen hermosoluissa siis tapahtuu samanlaista syttymistä jo pelkässä liikkeen ajattelussa tai katselussa kuin tekemisessäkin. Tähän perustuu myös pitkälti mielikuvaharjoittelu. Itse olen nyt alkanut katselemaan muiden ratsastustunteja ihan eri silmällä ja samalla miettinyt, mitä itse tekisin juuri siinä hetkessä. Ehkä tästä on jotain apua ja vahvistusta omaan menemiseen😅.
Kannustan kuitenkin ihan oppimisen kannalta tarkkailemaan muiden tunteja ja kuuntelemaan, mitä opettaja käskee ratsastajien tehdä, itse aion sitä jatkaa ja yrittää suoriutua koko ajan paremmin. Tätä toisten katsomista voi jalostaa keskittymällä johonkin tiettyyn asiaan, kuten vaikka asentoon, sisäkäteen, katseeseen tai johonkin muuhun yksittäiseen asiaan.
Loppuun vielä lähde: Kauranen, Kari 2014. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 167-Helsinki 2011. Tampere: Tammerprint Oy.
/Juha
ps. Katselkaa siis muiden menoa ja eläytykää, tällöin myös hermosto syttyy ja tapahtuu oppimista😉
Ja loppuun vielä huomio kuvalla, eilinen rantareitille lähtö esteiden jälkeen Aulangon perinnemaisemissa.
Tänään oli vuorossa vaimon ratsastus Anna Kärkkäisen valmennuksessa, kouluratsastusta. Kuvasin osan tunnista ja seurasin kyllä koko tunnin. Kun seurasin ratsastusta, niin Annan ohjeet aukesivat ihan eri tavalla, kuin joskus vuosia sitten. Ja tein myös ällistyttävän havainnon: koko ajan pyörittiin samojen asioiden ympärillä, joista vaimoni minulle antaa omalla tunnillani ohjeita. Tässä tosin mentiin aika lailla syvemmälle ja hienomotorisempiin asioihin, kuin minun tunnilla ja oli hienoa katsoa, kun valmentajan ohjeisiin reagoitiin ja eron näki hevosesta nopeasti. Minulla on siis vielä sarkaa..
Mutta katsomalla oppimiseen. Ihmisellä on primaarisella motorisella aivokuorella paljon ns. peilisoluja, jotka aktivoituvat normaalisti tietyn liikkeen suorittamisen aikana primaarisella motorisella kuorikerroksella, mutta nämä samat hermosolut aktivoituvat myös kun ihminen ajattelee kyseistä liikettä tai näkee jonkun muu suorittavan saman liikkeen. (Kauranen 2014: 67)
Ihmisen hermosoluissa siis tapahtuu samanlaista syttymistä jo pelkässä liikkeen ajattelussa tai katselussa kuin tekemisessäkin. Tähän perustuu myös pitkälti mielikuvaharjoittelu. Itse olen nyt alkanut katselemaan muiden ratsastustunteja ihan eri silmällä ja samalla miettinyt, mitä itse tekisin juuri siinä hetkessä. Ehkä tästä on jotain apua ja vahvistusta omaan menemiseen😅.
Kannustan kuitenkin ihan oppimisen kannalta tarkkailemaan muiden tunteja ja kuuntelemaan, mitä opettaja käskee ratsastajien tehdä, itse aion sitä jatkaa ja yrittää suoriutua koko ajan paremmin. Tätä toisten katsomista voi jalostaa keskittymällä johonkin tiettyyn asiaan, kuten vaikka asentoon, sisäkäteen, katseeseen tai johonkin muuhun yksittäiseen asiaan.
Loppuun vielä lähde: Kauranen, Kari 2014. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 167-Helsinki 2011. Tampere: Tammerprint Oy.
/Juha
ps. Katselkaa siis muiden menoa ja eläytykää, tällöin myös hermosto syttyy ja tapahtuu oppimista😉
Ja loppuun vielä huomio kuvalla, eilinen rantareitille lähtö esteiden jälkeen Aulangon perinnemaisemissa.
Kommentit
Lähetä kommentti